Haittaakse?!

Pitkät koulupäivät verottaa todenteolla, eilen pääsin koulusta viideltä. Kotiin päästyäni laitoin ruokaa, söin ja nukahdin sohvalle. 19-21:30 nukuttujen "päiväunien" jälkeen olin tunnin hereillä ja suuntasin yöpuulle. Pitkät päivät pulpetin takana voi olla niiiin puuduttavia ja väsyttäviä. Onneksi luennot on kuitenkin hyvää aikaa kilistellä puikkoja, minä kun en kykene istumaan paikoillani tekemättä mitään. 

Mulla on ollu koulussa joka päivä villasukat jalassa, joko uudet palmikkoiset taikka sitten syksyn väriset. Luovien menetelmien opettaja iski heti silmänsä palmikkosukkiini ja tilasi itselleen sellaiset, tartuinkin heti tuumasta toimeen ja opettajan toinenkin villasukka on jo saatettu hyvään alkuun. Neuletöistä ei ole puute lähiaikoina muutenkaan, sillä opettajan sukkien lisäksi oon saanut kaksi muutakin sukkatilausta, palmikkoiset sekä tavalliset raitasukat. Romeo on ilmeisesti innostunut neuletöistä myös, sillä eilen se oli Remun kanssa kaksin ollessaan saanut mun lankakorin kannen auki ja levittänyt koko sen sisällön pitkin alakerran lattiaa. Voitte kuvitella, miltä 10-15 lankarullaa auki revittyinä näyttää ympäri lattiaa. Se niistä langoista..

Koulujuttujen tiimoilta päässä pyörii opparimietteet sekä suuntaava harjoittelu; opinnäytetyölle pitäisi keksiä aihe ja saada projekti aloitetuksi ja suuntaavaan harjoitteluun pitäisi löytää mieleinen harjoittelupaikka. Jos ens joulukuussa mulla on sosionomin paperit kädessä niin oon niiiiiiin onnellinen! Tällä hetkellä tuntuu, että mulla on satamiljoonaa asiaa tehtävänä..

Mutta nyt meen koirien kainaloon sohvalle, neulepuikot kilisemään ja alotan telkkarimaratonin: Idols, Duudsonit tuli taloon sekä Kakola!

Silmukoita.

Lomat on taas lomailtu ja paluu arkeen koittanut. Loman viimeisiä öitä viettelin työmaalla valvomassa ja siinäpä sitä oli tehokasta aikaa kilistellä puikkoja. En oo ikinä kokeillut tehdä palmikointia (Perun puheeni. Kerran aloitin ja hermo meni, tällä kertaa mentiin paremmalla onnella.), mutta nyt päätin ottaa härkää sarvista ja tehdä himoitsemani palmikkovillasukat.

 

Ihanat. Lämpimät. Harmaat. Palmikoilla. Omaan jalkaan. ♥

Sain sukat eilen illalla viimeisteltyä ja tottakai nappasin ne heti tänään koululaukkuun. Koulussa istuin kahdeksan jälkeen luovien luokan lattialla vetämässä sukkia jalkaani kun opettaja (jota en ollut aikaisemmin tavannut) tuli kyselemään että teenkö käsitöitä tilauksesta. Lopputuloksena oli sitten se, että lupasin tehdä opettajalle mustat palmikkovillasukat. Ja tulipas noita palmikkosukkatilauksia vielä myöhemminkin päivän aikana, eli palmikoinnin merkeissä mennään vielä hetki kunhan vaan saan kaupasta noudettua lankaa. (: 

 

Tässä sitten tällainen ikuisuusprojekti, jota en ole tainnut vielä aikaisemmin esitellä. Ostin kolme kerää kahta oikean puoleista väriä viime syksynä (?) alennuskorista ja niistä alkoi muotoutua isoäidin neliöitä. Langat loppuivat ja lisää teki mieli, mutta valitettavasti kyseisiä värejä en enää löytänyt. Päätin kuitenkin ostaa samaa lankaa kolmessa uudessa värissä, jotka löysin. Kaikkia kolme kerää. 13 kerää on jo saanut uuden muodon ja enää kaksi kerää odottaa koukuttamista, sitten olisikin vuorossa neliöiden yhdistäminen. Onneksi tällä työllä ei ole mikään kiire, vaan se etenee täysin fiiliksen mukaan!

Koulussa on ollut toisaalta ihanaa ja toisaalta kamalaa. Lukkarit on ihan järkyttävät, ollaan totuttu aika rentoon koulunkäyntiin ja nyt onkin edessä piiiiiiitkiä päiviä. Edessä olis myös opparin teko ja suuntaava harjoittelu. Luokkakavereita on ollu ihana nähdä monen kuukauden tauon jälkeen, vaikkakin meijän luokat on nyt revitty erilleen ja kasattu uuteen uskoon suuntaavien takia. Olemme nykyään siis SoPat ja LaNuPet. 

Mutta ovella rapataan siihen malliin, että ulos on lähdettävä. Remulta ja Romeolta vauhdikkaat hännänheilutukset kaikille!

Parempaa vuotta 2012 kaikille! (:

Niin se vuosi taas vaihtui, meillä hieman tavallisesta poikkeavalla tavalla. Tai sitten juurikin sillä tavallisella tavalla. Monta vuotta taaksepäin ollaan Miikan kanssa juhlittu vuoden vaihtumissa kavereiden kanssa, mutta tänä vuonna päätettiin olla tuon "pienemmän" koiran takia ihan rauhallisesti kotosalla, kun ei tiedetty kuinka se reagoi rakettien paukkeeseen. Iltapäivällä käytiin Miikan äidin luona herkuttelemassa täytetyillä lätyillä ja sen jälkeen pyörähdettiin Emmin valmistujaisjuhlissa, mutta ilta vietettiin rauhallisesti elokuvan, herkkujen ja viinin kera kotosalla. Ja tietenkin koirien. ♥ Ja ainakin omasta puolestani voin sanoa, että mua ei tällainen rauhallinen uuden vuoden vastaanottaminen harmittanut tippaakaan. 

Kahen viikon loma täällä kotosalla alkaa vedellä viimeisiään ja ylihuomenna pitäis jo pakata tavarat ja suunnata takaisin Vaasaan. Koulu alkaa molemmilla vasta viikon päästä maanantaina, mutta minä oon lupautunut tekemään kolme työvuoroa vielä tähän loman päätteeksi. Torstaina siis kutsuisi koko päivän mittainen työhuki ja viikonlopulle on muutama yövuoro. Maanantaina koulu alkaa leppoisalla 8-19 koulupäivällä, jotta HUHHUH!

Seuraavaksi hieman kuvamateriaalia, joka saa ainaki mulla hymyn huulille. Toivottavasti teilläki!

Lopeta jo se kuvaaminen...

Kauan sitten äitille aloittamani huivi tuli vihdoinkin valmiiksi ja sain sen laitettua joulupakettiin.

Joulupukin tuomisia.

Joulupukin tuomisia.

Joulupukin tuomisia + Romeon tassukat.

Joulupukin tuomisia + Romeo.

Kaverukset päiväunilla. ♥

Romeon sisko Cira kävi kylässä, voi sitä menoa ja meininkiä! ♥

 Romeo lenkillä. Kiltti poika on saanut mettätiellä ulkoilla irrallaan. (:

Remu lenkillä.

Minä ja rakas koirakaksikko. ♥

Näihin kuviin ja näihin tunnelmiin, hyvää ja onnellista vuotta 2012!

Ps. Tämän vuoden lopulla musta täytyisi leipoutua valmis sosionomi. Apua.

.

Vaikka kuinka olen luvannut parantaa tapani tänne kirjoittamisen suhteen, joudun kerta toisensa jälkeen syömään sanani. Syksy on ollut niin kiireinen, ettei ole liiemmin jäänyt aikaa niin keskittyneeseen koneella istuskelemiseen, että tohtisi alkaa tänne päivittelemään. 

Syksyn kuulumisia pikaisesti:

* Sosiaalipalveluiden johtaminen ja organisointi -harjoittelu nuorisopsykiatrisessa asumiskodissa. Viides viikko menossa, kolme edessä. Aivan paras mahdollinen harjoittelupaikka. TYKKÄÄN! Harjoittelu on jo poikinut palkallisiakin vuoroja ja lisää toivottavasti tulee myös jatkossakin, ei tee lisätienestit yhtään pahaa tähän mun taloudelliseen tilanteeseen.

* Rakkaan Maria-ystäväni polttarit viime viikonloppuna. Ruka. Ihania (ja ihanan kamalia ;)) naisia. Yhdessäoloa. Ruokaa ja juomaa. Musiikkia. Baaria. Tanssia. Paintballia(!!!) Kaikkea ihanaa ja unohtumatonta. 

* Koiramaisuuksia. Romeo kasvaa kovaa kyytiä ja oppii kaikkea uutta. Remusta kirppukakkonen on mennyt eelle jo ajat sitten ja pojjaat leikkii ja nukkuu mielellään yhdessä. Korvia on kovasti teippailtu, jotta ne saataisiin pysymään oikeassa asennossa ja tässä parin viikon sisällä kauhukakaran hampaat ovat alkaneet putoilla, vihdoinkin! Rakastan noita kahta huliviliä.

Muuta kuvanen kauhukaksikosta:

 

Remu syyslomalla Ylipään mettissä lenkillä.

 

Romeo syyslomalla Ylipään mettissä lenkillä.

Romeo 4kk, poseerausharjoituksia.

Sitten hieman kuvamateriaalia yhdestä vanhasta ja kolmesta uudesta käsityöstä, joita on tullut tehtyä. Koko ajan on uusia käsitöitä tekeillä. Niinkin monta, että tuottaa vaikeuksia päättää, mitä niistä milloinkin tekisi. Tällä hetkellä taitaa olla neljä käsityötä tekeillä. En ikinä opi tekemään vain yhtä kerrallaan..

Viime talvena virkattu huppukaulahuivi. Laiska kuvaaja ei ole jaksanut kuvata.

Kaulahuivi.

Kaulahuivi syksynväreissä.

Villasukat syksynväreissä.  

Mun omistuksesta löytyy villasukkia, lapasia, pipoja ja kaulahuiveja vaikka muille jakaa.. Noh, mutta onpahan mistä valita aina fiiliksen mukaan. ;) 

Voi kunpa olisi jo pian ensi viikon perjantai. Äiti ja isä tulee tänne Vaasaan hoitamaan Remua viikonlopun ajaksi ja me suuntaamme Miikan ja Romeon kanssa kohti Lohjaa ja Vantaata. Lauantaina on edessä Romeon kasvattajan, Sannan, järjestämät pentutreffit/pikkujoulut Vantaalla ja voi että odotan innolla sitä, että ollaan koirat sekä omistajat kaikki yhdessä koolla! (: Remu sai myös kutsun mukaan, mutta tultiin siihen lopputulokseen, että meidän on helpompaa olla liikkeellä vain yhden koiran kanssa ja luulenpa, ettei Remu laita ollenkaan pahakseen sitä, että saa viikonlopun ajan nauttia "mummun ja papan" jakamattomasta huomiosta ja hemmottelusta. ;)

Ps. Lähetän joulupukille yhden ennakkotoiveen. Anna taivaalta sataa pian lunta!

Vipinää ja vilskettä.

Jokin aika sitten hehkuttelin täällä salaisuudesta ja lupasin paljastaa sen, jahka se olisi ajankohtaista. No, salaisuus paljastui toisaalla jo kaksi viikkoa ja yksi päivä sitten, mutta elämä sen jälkeen on ollut sen verran hektistä, etten ole ehtinyt/jaksanut alkaa tänne päivittelemään. Jännitystä aiheuttanut salaisuus on siis tässä:

 

Oma pieni pinserirakkautemme Romeo. ♥

Huhtikuusta saakka tätä salaisuutta on vaalittu (lähinnä pimitetty perheenjäseniltä), jolloin siis otin yhteyttä kasvattajaan.Kennelin kotisivuilla oli ilmoitus, että syksyksi olisi suunnitelmissa pentuja, joten ilmoitin kiinnostuksemme tulevaa pentuetta kohtaan. Kasvattaja ilmoitteli väliaikatietoja ja jossain vaiheessa kesää astutus sitten tapahtui, onnistuneesti, sillä 23.7.2011 syntyi maailmaan yhdeksän valloittavaa pinserivauvaa. Elokuussa käytiin Vantaalla katsomassa pentuja, jotka olivat tuolloin kolmen viikon ja kolmen päivän ikäisiä. Pikkuinen valloitti meijän sydämet ihan täysin ja koska kasvattajakin hyväksyi meidät Romeon uudeksi perheeksi, lopputulos oli täysin varma: meille tulee koiravauva. ♥  Lauantaina 10.9. lähettiin Miikan ja Remun kanssa aikaisin aamulla ajelemaan kohti Vantaata ja tulomatkalla meitä olikin neljä. 

Romeo on siis rodultaan pinseri ja viralliselta nimeltään Ference Azor. Lempinimiä rakkaalla lapsella on jo useita, mm. RooRoo, Rompsku, Romppu, Surusilmä, Jättitassu, Isotassu, Kirppu kakkonen.. Tänään pienellä pojalla on ikää yhdeksän viikkoa ja yksi päivä. ♥

Remun ja Romeon tutustuminen ja yhteiselo on lähtenyt sujumaan hyvin. Välillä Remulla toki menee hermot kun pikkuinen roikkuu naskalihampaillaan siinä kiinni, mutta kyllä noista kahdesta on jo kaverukset kehkeytynyt. Ensimmäisen viikon ajan Romeo oli yläkerrassa ja Remu alakerrassa meidän koulupäivien ajan, mutta nyt kuluneen viikon molemmat ovat olleen alakerrassa. Vahingoilta ollaan vältytty ja Romeon ikäväitkutkin loppu ku seinään heti ku sai jäädä isoveikan kanssa alakertaan. 

 

Huomenna meillä onkin juhlapäivä, sillä Remu viettää syntymäpäiväänsä. Ikää nuorukaiselle tulee kasaan kolme vuotta. ♥

-----

Mun kaks haavetta on toteutunu, sillä meijän olohuoneessa tuhisee mun kaks unelmakoiraa. ♥