Mitä kauemmin oon kirjottamatta tänne, sitä vaikeammalta tämä aina tuntuu. Haluaisin kovin aloittaa blogin pitämisen uudelleen, uudella innolla, mutta kovin tämä aloittaminen tuntuu tökkivän. Nöyrin anteeksipyyntö.
Oon totaalisesti mummoutunut. Koko syksyn kilisyttelin ahkerasti neulepuikkoja ja elokuun lopulta joulukuun lopulle saldoksi oli kertynyt 21 kpl villasukkia, 7 kpl lapasia, 4 kpl pipoja, 1 kaulahuivi, 2 kpl koiran pipoja, 1 villapaita Remulle sekä viltti Remulle. Noin nopeasti laskettuna. Tämän vuoden puolella oonkin sitten innostunut virkkaamisesta, en oo ikinä osannu virkata, mutta nyt oon päättänyt opetella. Tällä hetkellä oon saanut valmiiksi 4 kpl patalappuja sekä kännykälleni kotelon, vaiheessa on pienistä virkatuista tähdistä kasattava kaulahuivi, Miikan sanoin jälleen uusi "mummohuivi". Kiitos tästä, edellinenkin huivi oli kuulemma mummohuivi. :D Tänään olisi suunnitelmissa suunnata kauppaan hieman täydentämään lankakokoelmaa (jota ahkerasti oon koittanut tyhjentää, osa langoista on nimittäin lojunut lankalaatikossa jo _vuosia_), sillä äiti teki mulle lapastilauksen, pitäisi väsätä 4 kpl lapasia siskonmuksuille ja sen tilauksen totettaminen taitaakin alkaa sitten tänään. Osallistuin myös luovuushaasteeseen 2011 ja siihen operaatioon olisi väsättävä jotain itsetehtyä viidelle tuttavalle, jotka facebookissa olivat nopeimpia osallistujia. Eli tekemistä riittää, mutta onneksi se tekeminen on varsin mielekästä.
Virkkausinnostuksen iskiessä ostin itselleni Suomalaisesta kirjakaupasta virkkauskirjan, en kertakaikkiaan voinut vastustaa sen kutsua. Ensinnäkin kirja on ulkonäöltään aivan ihana ja siellä on kaikkia kivoja ohjeita ja toisekseen kirjan alussa on kaikki virkaamiseen liittyvät niksit kerrottu niin juurta jaksain, että jopa minä ymmärrän mitä kuuluu tehdä! Hinta kirpaisi ostohetkellä (melkein 30 euroa), mutta onpa siitä ollut iloakin. Haluaisin kovasti myös jossain vaiheessa (mieluusti mahdollisimman pian) investoida ompelukoneeseen. Senkään käyttöä en hallitse lainkaan (edelleen traumoja yläasteen käsityötunneista ja todistuksessa komeilevasta seiskasta), mutta haluaisin kovasti opetella. Tällä hetkellä tyydyn haaveilemaan itsetehdyistä kangaskasseista, Remun vaatteista jne. jne. jne.
Kuvassa jämälangoista virkkaamani patalaput.
Mutta se käsityökärpäsen puremasta. Mitäs tänne muuta? Oon nyt kolmatta viikkoa harjottelussa nuorisokodilla ja oon kyllä tykännyt ihan älyttömän paljon siellä olosta. Eroaa todella paljon kaikesta siitä, mitä on aikaisemmin tullut tehtyä.
Ja viimeisimpänä, muttei suinkaan vähäisimpänä: mulla on ihan kamala koiravauvakuume. Eilen illalla istuin koneen ääressä, tutkailin netistä eri kenneleiden nettisivuja ja huokailin, syvään ja useasti. Onneksi meillä on Miikan kanssa yhteneväiset haaveet, joten ehkäpä jonakin päivänä ne onnistutaan toteuttamaan. Molemmat haluttaisiin kovasti Remulle kaveriksi pinseri, eli isompi versio meijän kirppusesta. (: <3
