51. herkkulakkopäivä.

Kuten otsikko jo kertookin, herkkulakkoani on kestänyt jo huimat 51 päivää. Onnittelut minulle! 16 herkutonta päivää vielä jäljellä ja sitten voin naurahtaen sanoa Miikalle että minäpäs onnistuin!

Täytyy kyllä myöntää, että sisäinen (SUURI) herkuttelijani alkaa jo nostelemaan päätänsä. Varsinkin suuremmissa kaupoissa käydessäni joudun haikaillen katselemaan useiden kymmenten metrien pituisia ja minua korkeampia konvehtirasiapinoja (turkasen Citymarket Kivihaka ja sen suklaakonvehdit). Mutta ei, minä en aio sortua.

Oikeastaan, olen kyllä miettinyt että jos sittenkin päättäisin herkkulakkoni 20.päivä sunnuntaina ja antaisin itselleni luvan herkutella suklaalla jo muutaman päivän ennen jouluaattoa. Silloinkin herkkulakkoa olisi kertynyt jo päivälleen 10 viikon verran. Mutta sen näkee sitten, katsotaan kuinka suklaahammasta silloin kolottaa. ;)

Tämän hetken herkkuhimot TOP3:

1. Suklaa, kaikissa mahdollisissa eri muodoissaan.

2. Jäätelö, erityisesti Ben & Jerry´s Cookie Dough.

3. Sipsit, joko vihreät Pringlesit taikka jokin muu sipsimerkki samalla maulla.

Kohdassa kolme olin kahden vaiheilla, karkit vaiko sipsit. Päädyin kuitenkin sipseihin, koska kohdassa yksi olevat suklaat kyllä tyydyttäisivät karkkinälkäni.

Kuten sanotaan, siitä puhe mistä puute! ;D

Rauhallista itsenäisyyspäivää.

Ajattelin sittenki jättää pikkujoulupäivityksen välistä, sillä en jaksa alkaa tänne sen kummemmin kuviakaan lisäilemään. Kuvat on lähtävillä Facebookissa mun sivuilla, jos jotain kiinnostaa käydä tsekkaamassa. Meitä oli siis tuolla vanhalla leipätehtaalla 25 (ainakin alustavien tietojen mukaan) ensimmäisen vuoden sosionomiopiskelijaa pikkujouluilemassa, pyörähtipä menossa mukana myös meidän tutoritkin. Oli mukavaa kun oltiin molemmat luokat (A + B) yhdessä. Pitäis olla enemmän yhteisiä tilaisuuksia, sillä vaikka toisen luokan oppilaisiin haluais tutustua niin se on vähän turhan hankalaa kun meillä on yhteisiä juttuja tosi harvoin. Mutta ei siitä sen enempää, mukavaa oli toivottavasti kaikilla. Ainaki syötävää ja juotavaa riitti. (:

-----

Meillä on ollu Miikan ja Remun kans ihanan rauhallinen viikonloppu. Minä kävin eilen Remun kans eilen Elinalla kyläilemässä ja kattomassa pientä Riko-koiraa. Ja voi että se oli ihana! <3 Rinnakkaisluokan Elina siis sai torstaina vihdoinki oman kääpiöpinseripennun ja tottakai me oltiin heti Remun kanssa innolla menossa kattomaan uutta tulokasta. Pienen arkailun jälkeen Riko jo koitti uhitella monta kertaa isommalle Remulleki ja oli kovasti koko ajan kiipeilemässä mun sylissä. Kyllä noista kahdesta vielä kaverukset tulee kun nyt jo niin hyvin leikkivät.

Vierailu ei vaan tehnyt hyvää mun omalle koiravauvakuumeelleni. Haluaisin niin paljon taas pienen koiran meille, Remulle kaverin ihan tänne kotiinki. Ottaisin pienen vaikka ihan heti, jos vain olisi rahaa. Pitänee alkaa säästämään?

Näin kävi meidän pienelle rankan kyläilyn ja leikkimisen jälkeen.

Illalla mun alkoi tehdä mieli leipoa ja onneksi kaapista sattuikin löytymään aineksia piirakan väsäämiseen. Sekaan meni vähän "sitä sun tätä", mitä nyt kaapista sattui löytymään ja tuloksena oli erittäin makoisa tonnikalapiirakka.

Tänään yritettiin ottaa valokuvia joulukortteja varten, mutta kuten kuvasta näkyy niin kuvauskohteemme ei oikein perustanut päälle laitetuista joulutamineista.

Tänäänkin on päivä menny rauhallisesti ulkoilun, pyykinpesun, ruuanlaiton sekä ihan vaan laiskottelun merkeissä. Mua ei nämä rauhalliset viikonloput haittaa ollenkaan, tykkään siitä kun saan vaan olla kaikessa rauhassa eikä oo kiire minnekkään. Huomenna sitten Miika suuntaaki taas kouluun, minä saan vielä kaks päivää viettää vapaalla ja tehdä keskeneräisiä kouluhommia täältä kämpiltä käsin.

-----

Mutta näin loppuun,

Hyvää itsenäisyyspäivää Suomi!

...

Onpas taas jäänyt monta päivää välistä. Koko viikon oon miettiny että pitäis istahtaa koneen ääreen kirjoittamaan, mutta aina se on jäänyt. Mutta eipä kai tässä viikon aikana kai mitään tavallisuudesta poikkeavaa oo tapahtunu, paitsi että viime perjantaina käytiin tyttöjen kanssa mutka Härmän suunnilla kokeilemassa zumbaamista. Kiva oli ja seura oli mahtavaa, zumba ei ehkä aivan kuitenkaan täyttäny niitä odotuksia, jotka mulla sitä kohtaan oli (johtuen ehkä ohjelmasta/vetäjästä), mutta silti ottaisin reissun uusiksi ihan millon vaan. Ja kehotan myös muita kokeilemaan zumbaamista, vaikka se onkin tullu julkisuuteen jonku ostos-tv:n tms. kautta. Heittäkää hetkeksi ennakkoluulot romukoppaan. ;D

Lauantaina Miika kokkas spagettia ja jauhelikastiketta, eikä mun tarvinu ku kattoa vieressä ja odottaa ruuan valmistumista. Hyvää oli, nam.<3

Pieni ja pippurinen koira.

Remun kanssa alkoi tuossa reilu viikko sitten olla nukkumaanmeno yhtä taistelua, kun se ei suostunut enää millään mennä nukkumaan omaan koppiinsa lattialle. Yhtenä yönä sitte hermostuin sille ja nostin sen sängyn vieressä olevaan pehmustettuun korituoliin ja koira simahti heti ja nukkuin koko yön kuin tukki! Siitä lähtien herra onkin mennyt iltaisin tuohon nukkumaan, eikä yhtenäkään iltana oo tarttenu taistella. Jossain vaiheessa yötä se kömpii meidän viereen peiton alle, mutta ei tuu illalla viereen nukkumaan, mikä on tarkotuski. En sitte tiiä että alkoko sillä tulla siellä kopissa kylmä kun se oli lattialla, vai mistä kiikasti..?

Vauvan oma "pinnasänky". :D

Tämä kouluviikko on hujahtanu nopeasti ohitte, oli nimittäin vaan kolme päivää koulua. Keskiviikkona oli illalla S-SA-1:n (eli meidän eka vuoden sossujen) pikkujoulut, ja saatiin siirrettyä eiliseltäkin kaks tuntia sosiaalipedagogiikkaa ens viikolle. Nyt onkin edessä viikonloppu ja sen jälkeen mulla jatkuu vapaapäivien vietto vielä muutaman päivän verran, seuraavan kerran koulu kutsuu keskiviikkona.

Pikkujoulukemuista luvassa ihan oma päivityksensä, muutaman kuvan kera, kunhan kerkeän kirjoitella lisää.

Juoruilua tyttöjen kanssa sekä shoppailua Miikan kanssa.

Miika oli istunut eilen tässä tietokoneella ja kuullut Remun lähtevän nousemaan portaita yläkertaan, tassutukset kuitenki oli kuulostanu loppuvan jo ennen yläkertaan pääsyä ja kun Miika oli vilkaissut yläpuolelleen niin oli porraskaiteen välistä tuijotellut takaisin tällainen uhkarohkea pieni otus! :D<3

Mitä lie tuon veijarin päässä taas liikuskellut?

Eilen Miika lähti pian mun koulusta tulon jälkeen jälleen luokkakavereidensa kans erään luokkakaverinsa luo laskemaan yhdessä matikkaa, fysiikkaa yms. sekä juomaan glögiä sekä kahvia. Minä lähdin sitten Remun kanssa käymään lenkillä, odoteltuani ensin reilun tunnin ajan olotilan paranemista ja uskaltautumista yksin liikenteeseen. Mulle nimittäin sattui sämpylää puolittaessa pienimuotoinen tapaturma ja yritin puolittaa sämpylän sijasta sormeani. En tienny olevani niin herkkä veren näkemiselle, mutta kylläpä siinä vaan meinas heikottaa sen verran että silmissä tuntui sumenevan ja menin kuulemma kalpeaksi. Tuo heikottava olo sitten jatkui melkein parin tunnin verran, kunnes rohkaisin itseni ja päätin lähteä kaikesta huolimatta Remun kanssa ulkoilemaan. Nyt sormessa on ilkeä liparehaava, jota yritän suojella kaikilta mahdollisilta pöpöiltä ja bakteereilta.

Lenkin jälkeen oli iltapuuhasteluksi vuorossa leipomista, sillä Satu, Johanna ja Heidi tuli tänään aamusella tänne meille tekemään ryhmätyötä ja halusin tekaista jotain omatekoista murkinaa ankaran työskentelyn (ja vielä ankaramman ja energiaa kuluttavan juoruilun) lomassa tarjottavaksi.

Miikakin sai iltapalaksi maistiaisia uunituoreista piirakoista kun kotiutui reissultaan.

Juustokinkkupiirakkaa...


...sekä tonnikalapiirakkaa. Molempia tein pellillisen, että riitti mainiosti sekä meille itelle (useammaksikin päiväksi) sekä typyille tarjottavaksi.

-----

Tänään mulla oli siis vapaapäivä, mutta heräilin silti aamulla jo seitsemän aikaan kun Miika heräili valmistautumaan koulupäivään. Remun kanssa saatettiin Miika koulumatkansa alkuun kahdeksan aikaan ja palattiin sitten sisälle vaihtamaan kahdelle kukallemme mullat ja isommat purnukat. Tuotakin hommaa oon siirtänyt päivästä ja viikosta (kuukaudesta?) toiseen, en vain oo saanut millään aikaseksi tarttua toimeen. Remun kanssa käytiin pientä valtataistelua siitä, että kumpi meistä niitä multia loppujenlopuksi vaihtaakaan ja kumman tehtävänä on katsoa kiltisti vieressä.

Kymmenen maissa Satu, Johanna ja Heidi sitten tuli ilostuttamaan mun ja Remun aamupäivää ja aloteltiin meidän etiikan ryhmätyötä. Keskutelua ainakin synty paljon, liekö se sitten ollu enemmän aiheen vierestä kuin itse aiheesta? ;) Aikaa kuitenkin hyvässä seurassa vierähti nelisen tuntia, kunnes päätettiin lopettaa ja jatkaa huomenissa. Miikaki oli jo tullu koulusta ja suunnattiin sitten kahdestaan kaupungille jouluostosten merkeissä, ostettiin mulle joululahja Miikalta sekä Miikalle joululahja isältänsä. Mun joululahja menee ainakin ihan pakettiin saakka ja saan sen käyttööni vasta jouluaattona, mutta Miikan lahja saattaapi tulla käyttöön jo nyt. Miika pyysi isältänsä joululahjaksi rahaa uutta takkia varten ja ainakin minä olen aikasta tyytyväinen tämän päivän löytöön. Miika on paljon krantumpi ostamaan itellensä takkeja taikka muita vaatteita, joten sen kanssa shoppailu ei oo mitään helppoa hommaa silloin, kun sille täytyisi löytää jokin tietty vaatekappale! :D

Shoppailureissun jälkeen haettiin vielä Remu mukaan ja käytiin autolla ostamassa autoon jotain juttuja sekä hieman ruokavärkkiä, muuten ilta sujuukin rauhallisissa merkeissä kämpillä. Huominen tuokin tullessaan taas jos jonkinmoista toimintaa. Mulla on vapaapäivä, jonka vietän olemalla tyttöjen kanssa liikenteessä Vaasa-Härmä-akselilla puolestapäivästä jonnekin iltahämäriin saakka. Mutta huomisen tapahtumista lisää myöhemmin. ;)

Ps. Mulle iski tänään hätä. Piti laittaa jouluvaloja tänne meille sisälle, että ehdin nauttia omista jouluvaloistani täällä, sillä oon koko joulun nauttimassa jouluvaloista kotona.<3

Leipomivimma.

Viikonloppuna oltiin kotoilemassa Raahessa. Viikonloppu oli erittäin musiikkipainotteinen ja univelkaa kerryttävä, sillä sekä perjantaina että lauantaina käytiin keikoilla. Perjantaina suunnattiin Miikan ja Teemun kanssa Ouluun Teatrialle kuuntelemaan Before The Dawnia, Stratovariusta sekä Amorphista ja kotona oltiin vasta puoli neljän aikaan aamuyöllä. Lauantaina puolestaan Raahessa oli Ginassa Charon ja jälleen ilta venähti puoli kolmeen asti. Mutta hyvät keikat vetivät jokainen bändi, joten kannatti uhrata yhden viikonlopun yöunet.

Anu oli tehnyt huovutushommia ja Remu sai omakseen muutaman huovutetun pitkulan. Pitkulat osoittautuivatkin erittäin mieluisiksi leluiksi, Remu tykkää kun ne solmitaan mytyiksi ja sen tehtävänä on sitten avata kaikki solmut.

Tässä minä solmin Remulle solmupalloa.

Tältä mytty näyttää ennen Remun kynsiin ja hampaisiin joutumista.

Mestari työssään.

TADAA!! Työ on saatettu loppuunsa ja solmut saatu avatuksi.

Vili valtasi aina tilaisuuden meidän nukkumapaikan, joka välillä harmitti Remua suuresti. Ehkä näistä kahdesta vielä joskus kaverukset tulee? (:

Viikonloppu Raahessa meni jälleen ohi ihan liian nopeasti, varsinkin ku nämä iltariennot vei sen verran paljon aikaa. Muuten otettiin rauhallisesti meillä kotosalla, saunottiin, tehtiin pieniä hommia isän ja äitin avuksi ja minä lenkitin äitin kans Pipsaa ja Remua. Lauantaina käytiin Pattijoella moikkaamassa Anua ja Ollea sekä Ratakadulla Riston ja papan luona. Sunnuntaina sitten oliki aika taas pakata kimpsut ja kampsut ja suunnata nokka kohti ankean sateista Vaasaa.

Maanantai toi tullessaan kokkaus-ja leipomisinspiraation heti aamusta. Olisin halunnut alkaa toteuttamaan itseäni heti aamusta alkaen, mutta valitettavasti koulussa käynti oli hoidettava ensin alta pois. Koulun jälkeen sitten suuntasinki kauppaan ja kämpille päästyäni aloin valmistamaan meille molemmille omia ruokia, itelleni laitoin riisipuuron valmistumaan uuniin ja ylemmässä kuvassa herkullinen tulos. Hyvää oli niin kauan kuin sitä riitti. Täytyy uudemmankin kerran!

Miika sai syötäväkseen kuvan jauhelihakeittoa. Mua vaivas kamalasti se, ettei meillä ollut sekaan heittävänä minkäänlaisia kasviksia! Olisin halunnut siihen vaikka edes porkkanaa antamaan makua ja väriä, mutta onneksi herra itse sentään oli erittäin tyytyväinen lopputulokseen. (Mitäs noista kasviksista, ihan turhia olisivat. ;))

Iltapalaksi oli sitten vielä tarjolla uunituoreita sämpylöitä, nam!


Ja loppuun kuva meidän omasta pienestä ja rakkaasta linssiludestamme, joka sai meidät eilen pariin kertaan raivon partaalle ja löysi tiensä arestiin oven taakse. Eli tiedossa oli taas Remun oma kiukuttelupäivä, joka sisälsi turhaa haukahtelua, urahtelua ja jatkuvaa huomionhakuisuutta.

Mutta eihän tuolle voi kauaa olla vihainen. ;)